Käänteinen oppiminen ja -arviointi

Käänteinen opetus (Flipped Classroom) tunnetaan yleisesti varsin simppelinä opetusteknisenä muutoksena; videorikasteisena opetuksena, jossa uuteen aiheeseen tutustuminen on siirretty oppilaan omaan tilaan ja jossa yhteinen aika luokassa käytetään juuri opitun tiedon soveltamiseen. Käänteisen oppimisen (Flipped Learning), josta tässä blogissa on kyse, pedagoginen tulokulma on sitä vastoin varsin vaativa. Käsitteet Flipped Classroom ja Flipped Learning eivät siis ole synonyymeja, vaan eroavat toisistaan kahdella hyvin keskeisellä tavalla. Ensinäkin Flipped Classroom -lähestymistavassa opetuksen suunnittelua ohjaa ajatus siitä miten ja milloin opetetaan. Vaikka opettamisen muotoja on muutettu, opetus etenee opettajan määräämässä tahdissa. Flipped Learning -lähestymistavassa on puolestaan kyse omatahtisesta oppimisesta. Siinä opetuksen suunnittelua ohjaa oppijan roolia korostava ajattelutapa siitä miten ja missä opitaan. Kyse on oppimisympäristöajattelusta, jossa opettaja pyrkii katsomaan oppimista oppijan silmin ja auttaa oppijaa tulemaan itsensä opettajaksi. Toiseksi tulokulma itseohjautuvuuteen eroaa merkittävällä tavalla. Flipped Classroomissa itseohjautuvuus ilmenee opetuksen keinona (opiskelijoiden oletetaan olevan itseohjautuvia). Flipped Learningissa itseohjautuvuus puolestaan ilmenee opetukselle asetettuna tavoitteena. 

Lanseeraamassani käänteisen arvioinnin (Flipped Assessment) käsitteessä on kyse avusta käänteisen oppimiskulttuurin rakentumiselle. Siinä  huomio kiinnitetään arvioinnin pedagogisen tehtävän ytimeen. Tässä formatiivisen arvioinnin muodossa on yhtäältä kyse vastuullisesta opettamisesta, oppimisen raiteillaan pitämisestä ja avusta, jonka oppija saa tavoitteidensa saavuttamiseksi ja toisaalta siinä on kyse tuesta itseohjautuvuutta edistävän oppimisympäristön rakentumiselle. Itseohjautuvuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä oppijan kykyä ohjata ja arvioida omaa oppimistaan. Sen kehitysvaihe tunnetaan nimeltä yhteisohjautuminen. Itseohjautuvuus siis edellyttää itsearviointitaitoja, joiden kehittymistä edistään itse- ja vertaisarvioinnilla. Itsearviointi pohjautuu oppijan asettamiin tavoitteisiin. Siinä on kyse oppijan oman oppimisprosessin valvomisesta ja oppimisen tukemisesta. Vertaisarvioinnin tärkein olemus on puolestaan toisten oppimisen tukemisessa, ei sen arvostelemisessa. Vertaisarviointi auttaa oppijoita yhteisohjautumaan, olemaan kriittisiä valintojaan kohtaan sekä tekemään johtopäätöksiä sen perusteella, mitä toiset pitävät hyvänä tai huonona. Käänteisessä arvioinnissa itse- ja vertaisarvioinnin pääfokus ei ole tuotoksessa, eikä mittaamisesta itsestään tule missään vaiheessa tulostavoite. Käänteisen arvioinnin kovimmat tulostavoitteet ovat vaikeasti mitattavissa olevissa kyvykkyyksissä, itse- ja yhteisohjautuvuudessa. 

Suomenkieliset teokset Käänteinen oppiminen ja Käänteinen arviointi on tilattavissa mm. suoraan Editalta. Englanninkieliset teokset Flipped Learning in Finland ja Flipped Assessment - A Leap towards Assessment for Learning on saatavissa Amazonista. Jos olet kiinnostunut käänteisen oppimisen tai -arvioinnin koulutuksista, ota yhteyttä mrstoivola@gmail.com.